torstai 24. marraskuuta 2011

Kievin kanaa (suutarilaisittain).

Mies ehdotti, että syötäisiin tänään Kievin kanaa. Selailin netistä erilaisia reseptejä ja totesin, että jos kerran ruoasta on niin monta eri versiota, niin kai sitä sopii minunkin työntää lusikkani soppaan ja muokata reseptiä omakseni. En sentään leikkimielisen harkinnan jälkeen tehnyt Kievin kanaa puumalalaisittain kalakukkohuijauksen inspiroimana.

TARVITSET

TÄYTE

  • pieni kulho (esim. pakasterasia tai murolautanen)
  • haarukka
  • pakastepussi tai minigrip



  • n. 100 g voita
  • kourallinen tuoretta persiljaa (tai pari lusikallista kuivattua)
  • nippu tuoretta timjamia (kts. ylhäällä)
  • 2 rkl sitruunamehua


  1. Ota voi kulhoon ja anna pehmetä huoneen lämmössä (30 min - tunti riittänee). Voit testata pehmeyttä haarukalla. (Ota myös broilerinfileet huoneenlämpöön odottamaan.)
  2. Huuhtele persilja ja timjami ja silppua ne sormin kulhoon voin sekaan.
  3. Lisää sitruunamehu.
  4. Sekoita voi, yrtit ja sitruunamehu haarukalla tasaiseksi seokseksi.
  5. Siirrä yrttivoiseos pakastepussiin ja laita pakastimeen kohmettumaan.
KANAT

  • leikkuulauta
  • (fileeraus)veitsi
  • elmukelmua
  • lihanuija
  • paistinpannu
  • lasta
  • vuoka
  • 2 lautasta

  • 4 broilerin rintafileetä maustamattomina
  • n. 100 g parmesaania raastettuna
  • ½ - 1 dl korppujauhoja
  • 2 kananmunaa
  • suolaa (n. 1 tl)
  • Jospa sitä jonain päivänä saisin kamerani takaisin,
    niin ehkä nämä kuvatkin paranisi.


  • voita paistamiseen

  1. Laita uuni kuumenemaan 225 C.
  2. Raasta parmesaani ja sekoita se lautasella korppujauhojen sekaan
  3. Riko munat toiselle lautaselle ja sekoita joukkoon suolaa. Riko munien rakenne kunnolla.
  4. Leikkaa broilerin rintafileet varovasti auki. Aloita paksummasta reunasta ja viillä varovasti kohti toista reunaa. Varo ettei broileriin tule reikiä. Älä viillä loppuun asti vaan avaa filee sydämenmuotoiseksi pihviksi.
  5. Levitä avatut pihvit leikkuulaudalle ja peitä kelmulla. Varovasti nuiji fileitä ohuemmiksi mutta varo rikkomasta pintaa.
  6. Leikkaa jähmettyneestä yrttivoiseoksesta täytettä jokaisen pihvin sisään ja sulje pihvit.
  7. Varovasti uita fileitä ensin kananmunassa ja leivitä sitten parmesaani-korppujauhoseoksessa.
  8. Kuumenna nokare voita pannussa (5-6 astetta) ja paista fileitä molemmilta puolilta muutama minuutti. Leivityksen pitäisi muuttua kullankeltaiseksi. Käännä pihvejä varoen ettei täyte valu ulos.
  9. Paistovaihe
  10. Siirrä kanat uunivuokaan ja laita keskitasolle paistumaan n. 20 min. tai kunnes kypsiä. Voit testata kypsyyttä välillä varovasti viiltämällä yhtä filettä auki sen paksuimmasta kohdasta. Jos liha on valkoista, kana on kypsää.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Reseptin kierrätystä.

Kasvissyöjämme Kia oli väsännyt kotioloissaan kreikkalaistyyppisen tomaatti-papupadan, joka näytti liian hyvältä sivuutettavaksi. Koska meedionkykyni kertovat, ettei avomies olisi kovin innoissaan ollut soijarouheen pupeltamisesta, päätin tuunata reseptiä hieman omiin tarpeisiin sopivaksi. Minulla ei ole mitään havaintoa millainen ruoka on alun perin ollut, mutta yritin vääntää sitä enemmänkin laatikkotyyppiseksi. Ihan tyytyväinen en koostumukseen ollut, mutta maku oli miellyttävä. Mies sen sijaan ei ihan vakuuttunut väsäyksestäni. Mutta se voi puolestani mennä järsimään vaikka kengänpohjia jos ei kelpaa. Täytyy vielä erittäin oleellisena osana mainita, että kokkauksen ajan kuuntelin Walkalonen debyyttilevyä. Suosittelen kaikille, jotka ovat edes vähän elämässään joskus lämmenneet Suburban Tribelle tai Himille.

TARVITSET


  • Leikkuulaudan
  • Veitsen
  • Paistinpannun
  • Lastan
  • Kattilan
  • Keskikokoisen vuoan

  • n. 600-700 g sika-nauta jauhelihaa
  • 1 sipuli
  • 3 valkosipulinkynttä
  • n. 500 g tomaattimurskaa (esim. chilillä maustettua)
  • 1 tlk valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
  • 1 kesäkurpitsa
  • fetaa tai salaattijuustoa
  • n. 100 g juustoraastetta
  • oliiveja
voita paistamiseen ja vuoan voiteluun

Mausteeksi: suolaa, rouhittua mustapippuria, paprikajauhetta, oreganoa
  1. Laita uuni lämpenemään 200 C.
  2. Pilko sipuli ja valkosipuli haluaasi kokoiseksi silpuksi (voit jättää sipulin myös renkaiksi).
  3. Paista jauheliha ja sipulit voissa. Lisää mausteet.
  4. Pese kesäkurpitsa, poista siitä kannat ja viipaloi se hieman alle sentin paksuisiksi viipaleiksi.
  5. Voitele vuoka, lado kesäkurpitsaviipaleet pohjalle.
  6. Kiehauta kattilassa tomaattimurska ja anna sen jälkeen kiehua miedolla lämmöllä hieman kokoon (n. 15 min). Kaada sekaan pavut ja anna kiehua vielä tovi. Lisää oregano. Jos olet oikein kiireinen, voit valuttaa enimpiä nesteitä pois siivilässä.
  7. Sekoita jauhelihan joukkoon tomaattimurska ja pavut.
  8. Levitä jauheliha-tomaattimurka-papuseos kesäkurpitsojen päälle.
  9. Viipaloi oliivit ja sirottele ne vuokaan. Halutessasi voit vielä rouhia hieman lisää mustapippuria.
  10. Anna paistua uunin keskitasolla n. 20 min.
  11. Ota vuoka uunista ja sirottele päälle haluamasi määrä fetaa ja juustoraastetta. Laita takaisin uuniin ja anna olla vielä toiset 20 min, kunnes juusto on sulanut ja muuttunut kauniin väriseksi.
  12. Ota uunista lämmöt pois ja anna ruaon vetäytyä vielä muutama minuutti.

Jäimme ruoan valmistuttua hieman pohtimaan, että jos sapuska on alun perin tarkoitettu padaksi, niin se varmastikin tulisi sellaisessa myös valmistaa. Koska alkuperäisestä reseptistä ei ole minulla tietoa, voisin kuvitella, että homma onnistuisi mainiosti näillä samoilla raaka-ainemäärillä, ehkä lisäten desi vettä (kuten Kian blogissa oli kehotettu tekemään). Ensin kannattaa paistaa jauhelihat ja sipulit, lisätä ne valurautapataan ja kaataa tomaattimurska ja pavut päälle. Kesäkurpitsa kannattaisi kenties suikaloida tai kuutioida, freesata pannulla ja lisätä pataan. Kun kurpitsa ja pavut osoittaa pehmenemisen merkkejä, päälle ripotellaan feta ja juusto ja annetaan gratinoitua uunissa kuten edellä. Jos joku tätä versiota joskus jaksaa kokeilla ennen minua, niin anna palautetta toimivuudesta.

Täti leipoo, mutta kelle se kelpaisi?


Muori ehti lykätä lapion kakkuun ennen kuin sain onnistuneen kuvan.
Tämä bloggaus tulee ehkä vähän myöhässä, sillä edellinen leipomiseni sijoittui isänpäivän tienoille. Tehtiin yhteistyönä siskon ja ädin kanssa isänpäiväkakku (äiti teki pohjan, sisko täytteet ja koristelu siunaantui minulle) jonka reseptiä en tosin osaa tähän antaa. Mutta ilahdutan kaikkia kuvalla. Ehkä joku saa siitä inspistä.

Mutta, mutta... teinhän minä sentään Hans Välimäen suosikkijälkkäriä, nimittäin Tarte Tatinia. Mielestäni tämä torttu sopii erittäin hyvin sellaisille henkilöille, joille sattuu ja tapahtuu keittiössä, tarinan mukaanhan kyseessä oli alunperin tavallinen omenatorttu, joka vahingossa putosi Tatinin siskosten hotellin lattialle. Kaikki kaavittiin takaisin pannulle ja paikattiin paahdetulla sokerilla. Joten mitä tästä voi päätellä? Joskus epäonnistuminen voi johtaa jymymenestykseen.


Tämä torttu ei ulkonäöstään huolimatta lentänyt lattialle.
TARVITSET

  • Suurehko valurautapannu
  • Kaulin
  • Kulho
  • Veitsi (ja kuorimaveitsi)
  • Leikkuulauta

  • 1 pkt voitaikinaa (Pirkan valmiiksi laskostettu voitaikina oli nappivalinta!)
  • 4-5 Granny Smith omenaa
  • 100 g voita
  • 2 dl kidesokeria
  1. Ota voitaikina sulamaan, laita uuni lämpenemään 223 C.
  2. Kuori omenat, poista siemenkodat ja leikkaa lohkoiksi. Laita omenat kulhoon kylmään veteen odottamaan.
  3. Ota nokare voita ja rasvaa pannu.
  4. Levitä sokeri tasaisesti pannun pohjalle.
  5. Kuumenna hieman pannua niin, että sokeri alkaa aavistuksen karamellisoitua. Älä anna kuitenkaan sulaa kokonaan.
  6. Asettele omenalohkot siististi pannulle, niin että mahdollisimman vähän jää rakoja.
  7. Lisää loput voista nokareina omenien sekaan.
  8. Kauli taikina hieman pannua suuremmaksi ja leikkaa tarvittaessa pyöreäksi.
  9. Nosta taikinakansi varovasti omenien päälle ja kääntele esim. veitsenkärjellä taikinan reuanat pannun sisäpuolelle.
  10. Laita pannu uuniin ja paista keskitasolla n. 15 min tai kunnes pinta on kullanvärinen.
  11. Anna kypsän tortun vetäytyä muutama minuutti pannussa ja kumoa se sitten isolle alustalle.
Torttu kannattaa tarjota vaniljajäätelön ja kinuskikastikkeen kera. Jäätelöä en itse osaa tehdä, mutta kinuskikastike oli mitä helpoin.

TARVITSET
  • dl mitta
  • kattila
  • puuhaarukka tms.

  • 2 dl kuohukermaa
  • 1 dl kidesokeria
  • 2 rkl siirappia
  • ½ tl vaniljasokeria
  • 1 tl voita

  1. Sekoita kerma, sokeri ja siirappi kattilassa.
  2. Keitä seosta 10 min tai kauemmin, kunnes seoksen väri muuttuu ruskeahkoksi.
  3. Lisää vaniljasokeri ja rasva ja anna kastikkeen jäähtyä.


VINKKEJÄ: Jos epäilet että valurautapannustasi irtoaa epämielyttäviä makuja, hankaa pohjaan suolaa ja vettä ja huuhtele. Mikäli taas pohjalle jää paljon sokeria kovettumaan, laita pannulle vettä ja laita pannu levylle. Sokeri liottuu kiehuvaan veteen nopeasti. Muista kuitenkin rasvata pannu käytön jälkeen.

Tämän voi tehdä myös piirakkavuoassa, mutta silloin sokeri täytyy karamellisoida uunissa, ellet satu omistamaan jotain modernia piirakkavuokaa jota voi pitää myös levyllä. Jos omistat, niin kerro mistä ostit ja mihin hintaan.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Pekonipossua kermakastikkeessa

Sunnuntain kunniaksi halusin tehdä jotain helppoa ja nopeaa, ja mieluiten sellaista mihin löytyi ainekset valmiiksi kaapista. Ollaan syöty koko viikko pääsääntöisesti possua, ja nyt sain viimeisenkin mötikän jääkaapista käytettyä, joten ensiviikolla saattaisi olla kalan vuoro kenties. Mies yritti arvuutella millä olin suurustanut kastikkeen, oli muka löytävinään tuorejuuston makua. Sorry vaan upseerini, mutta luulen että haisteltuasi ja maisteltuasi koko viikon kahvin eri aromivivahteita, alat löytää makuja jo sieltäkin missä niitä ei ole. Säikähdin jo hieman, että ruoassa on jotain vikaa, mutta koko satsi hävisi kyllä pannulta niin äkkiä, etten ehtinyt ottaa kuvaa.

TARVITSET


  • Veitsi
  • Leikkuulauta
  • Korkealaidallinen paistinpannu
  • Lasta
  • Lautanen

  • 250 g porsaan sisä- ulkofilettä
  • 1 pkt pekonia
  • 2 dl kermaa
  • 1 iso herkkusieni
  • 1 sipuli
  • 3 valkosipulinkynttä
  • loraus (n. korkillinen) omenaviinietikkaa
  • Suolaa, rouhittua mustapippuria, inkivääriä, paprikajauhetta, oreganoa, timjamia ja tuoretta persiljaa hienonnettuna.
  1. Pilko pekoni haluamasi kokoiseksi silpuksi.
  2. Paista kypsäksi, mutta älä täysin rapeaksi. Siirrä lautaselle odottamaan.
  3. Poista lihasta kalvot.
  4. Leikkaa liha ohuiksi, noin pikkurillin paksuisiksi suikaleiksi. Helpoiten onnistut jos leikkaat lihan ensin pihveiksi ja sitten pihvit suikaleiksi.
  5. Hienonna sipuli ja valkosipuli.
  6. Viipaloi herkkusieni haluamasikokoisiksi paloiksi.
  7. Paista possusuikaleita pekonirasvassa täydellä lämmöllä kunnes pinta muuttuu harmahtavaksi eikä punaisia kohtia näy. Käännä levyä pienemmälle ja lorauta lihan sekaan omenaviinietikkaa ja mausta liha suolalla, pippurilla, paprikajauheella ja inkiväärillä (suolaa esim. 1 tl, mustapippuria 2 tl ja inkivääriä 1 tl.)
  8. Lisää pannulle sipulit ja herkkusieni ja ruskista.
  9. Pienennä levyn lämpö 1 asteeseen ja kaada sekaan kerma. Keittele miedolla lämmöllä vähintään 15 min. Kerma saisi vähän keittyä kokoon. Kun kastike näyttää sopivan sakealta, lisää yrtit.
  10. Tarjoile esim. höyrytettyjen vihannesten kera.


torstai 17. marraskuuta 2011

Yleisiä ohjeita, syitä ja seurauksia.

Hymyile omahyväisesti, niin kukaan
ei epäile onnistumistasi.
Mikäli en ole asiaa jo aiemmin tehnyt selväksi, niin en yritä esiintyä minään ruoanlaiton ammattilaisena, tai edes kotikeittiön Anthony Bourdainina. Koko blogin tarkoitus onkin koota omia onnistumisia ja kokemuksia sekä ajatuksia, ja jakaa hyödyllistä tietoa kokkauksesta. Onhan noita muita ruokablogeja, ja paljon parempia ovatkin. Mutta olkoon tämä yksi rikka rokassa.

Tänään oli taas juustoisen possuruukun vuoro. Tällä kertaa sapuska onnistui ilman hassunhauskoja sattumuksia, jolloin pystyin paremmin arvioimaan makua ja koostumusta. Totesin sulatejuustoa ja nestettä olevan liikaa, 
Tältä se höpöhöpöruukku näytti lautasella.

joten editoin ohjetta. Lisäksi sain kerrankin vähän kuvia prosessista. Ja koska olen vähän vittumainen luonne, en suinkaan aio lisätä kuvia reseptiin, vaan laitan ne tähän päivitykseen. Lisäänpä vielä oman naamani virnistelemään. Hehheh ja lällällää.


No ei, olihan minulla syykin lisätä kuvat nimen omaan tänne. Nimittäin tarkoitus olisi luetella ja selventää joitakin käyttämiäni termejä. Tuoda teoria käytäntöön. Neuvoa kädestä pitäen jne...

Kuullotettua sipulia, purjoa ja
valkosipulia.
So, ay, oh! LET'S GO!


  • KUULLOTTAMINEN/FREESAUS on ruoka-aineen kuumentaminen rasvassa niin, että se saa vähän väriä, mutta ei ruskistu.
  • RUSKISTAMINEN on ruoka-aineen, usein lihan paistaminen rasvassa kuumalla pannulla niin että pinta muuttuu ruskeaksi (saadaan paistopinta).
  • KIEHAUTTAMINEN on nesteen nopeaa keittämistä. Eli levy täysille ja vahdi, kunnes kuplat alkavat nousta. Ota levy pois päältä tai seuraa ohjetta.
  • HAUDUTTAMINEN on ruoan kypsentämistä miedolla lämmöllä kannen alla
  • ALUSTAMINEN tarkoittaa taikinan vaivaamista. Taikinaa käännellään, painellaan tai hierotaan kiinteäksi massaksi.
Marinoitua possua ruskistumassa.

  • KALTTAUS esim. tomaatti käytetään nopeasti kiehuvassa vedessä, jotta kuori lähtisi irti helpommin.
  • SUURUSTAMINEN tarkoittaa nesteen sakeuttamista esim. kermalla tai erilaisilla jauhoilla.


MUUNNOSTAULUKKO


AMERIKKALAISET tilavuusmitat:


    • 1 gallon = 3,8 l
    • 1 liquid quart = 9,5 dl
    • 1 liquid pint = 4,7 dl
    • 1 cup = 2,4 dl
    • 1 fl.oz. (fluid ounces) = 30 ml


ENGLANTILAISET tilavuusmitat


    • 1 gallon = 4,55 l
    • 1 pint = 5,68 dl
    • 1 cup = 2,84 dl
    • 1 british fl.oz = 28,4 ml


ULKOMAISET painomitat


    • 1 lb, pauna = 453,6 g
    • 1 oz. (ounces) = 28,35 g
    • 3½ oz. = n. 100g


UUNIN LÄMPÖTILAT


    • 150 C = 300 F
    • 175 C = 347 F
    • 200 C = 392 F
    • 225 C = 437 F
    • 250 C = 480 F
    • 275 C = 525 F

VINKIT RUOKA-AINEIDEN KÄSITTELYYN, SÄILYTYKSEEN YMS.

SALAATTI kannattaa huuhtoa jääkylmässä vedessä rapeuden säilyttämiseksi. Veteen voi lisätä tilkka viinietikkaa ja hiukan suolaa jos haluaa olla varmistaa rapeuden.
MARJOJA ei kannata keittää jotta C-vitamiini ei häviäisi. Pelkkä kiehautus riittää.
SOKERI tuo ruokiin (patoihin, kastikkeisiin yms.) täyteläisyyttä ja vähentää suolaisuutta.
LIHA kannattaa ottaa huoneenlämpöön ennen paistamista. Kylmä liha pannulla luovuttaa nesteet ja viilentää pannua, ja näin päädyt paistamisen sijaan keittämään lihaa.
PEKONI on poikkeus lihan paistamiseen. Pekoni tulisi laittaa kylmälle pannulle ja vasta sitten lämmittää pannu. Näin pekoni luovuttaa rasvaa ja ei tartu pannuun kiinni.
JAUHOJA ei tulisi säilyttää voimakkaiden mausteiden läheisyydessä, sillä jauhot imevät itseensä makuja.

Lisää hyödyllisiä ohjeita keittiöön löytyy mm. LOISTOn kustantamasta KEITTIÖSLANGIN KÄSIKIRJASTA. Suosittelen lämpimästi.


tiistai 15. marraskuuta 2011

Pekoni-aurajuusto-kasvispaistos

Kännykän kameran huippuluokan kuvanlaatu...
Olimme avokin kanssa joskus ostaneet (kääryle)kaalia tarkoituksenamme yrittää korvata vehnätortillat, mutta se yritys ei osoittanut menestystä. Loput kaalista tuli sitten pilkottua pakastimeen, ja miehen piti tehdä siitä kaalilaatikkoa. Näin ei ikinä kuitenkaan tapahtunut, joten päätimme tehdä jämistä kasvispaistosta. Viritelmä osoittautui erittäin makoisakaksi ja sopii syötäväksi joko sellaisenaan tai lisukkeeksi esim. tuliselle grilliruoalla kuten kanansiiville tms.

TARVITSET:

  • paistinpannu
  • leikkuulauta
  • veitsi
  • lasta tai puuhaarukka tms.
  • kulho


  • 1/3 kääryle- tai keräkaalia
  • ½ pussia paprikasuikaleita pakasteena tai kaksi tuoretta paprikaa
  • 1 punasipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2-3 ruokalusikallista sinihomejuustoa
  • (½ pussi herne-maissi-paprikaa)
  • 1 paketti pekonia
  • suolaa, mustapippuria, yrttejä

  1. Pilko kaikki vihannekset suikaleiksi ja sipulit renkaiksi.
  2. Pilko pekoni pieneksi silpuksi. Lisää silppu pannulle ja kuumenna pannu ensin täysille (6). Kun pekoni alkaa hieman tiristä, laske lämpö 3-4 asteeseen. Paista pekonia kunnes se saa hieman rapeutta. Nosta pekoni pannulta ja laita kulhoon odottamaan.
  3. Paista kaalia pekonirasvassa 4-5 asteessa välillä sekoitellen kunnes se alkaa saada vähän väriä ja pehmenee (n. 15 min).
  4. Lisää kaalin joukkoon paprika. Tarvittaessa lisää sekaan joko öljyä tai voita. Paista n. 5 min, edelleen välilä hämmentäen.
  5. Lisää joukkoon sipulit (ja he-ma-pa) ja paistettu pekoni. Paista vielä 5-10 min miedolla lämmöllä, niin että sipulitkin pehmenevät hieman.
  6. Väännä lämpö kokonaan pois ja ripottele joukkoon suolaa, mustapippuria ja yrttejä.
  7. Murustele sinihomejuusto paistoksen sekaan ja tarjoile.
HUOM! Annetut lämpötilat ja ajat ovat suuntaa antavia, seuraile siis ruoan koostumusta koko ajan. Toisin kuin vokit, tämän ruoan kasvisten ei tarvitse olla rapeita. Varo kuitenkin kypsentämästä kaikkea tasaiseksi mössöksi tai polttamasta.

perjantai 11. marraskuuta 2011

Vuohenjuustoa ja kasviksia uunissa.

Yritin taas saada hyvää kuvaa annoksesta, mutta tätini hoki jatkuvasti että ruoka jäähtyy!



Matkalla Suomen Jammaikalle pysähdyin tätini luoke Mikkeliin. Nämä reissut ovat ruoanlaittotaitoni kannalta erittäin antoisia, yleensä kahdesta syystä, joista toinen on se että koska tätini ei vatsaporttiongelmiensa takia voi syödä voimakkaasti maustettuja ruokia tai tiettyjä kasviksia joten pääsen kokeilemaan taitojani maustaa ruoka jollain muulla kuin chilillä. Toinen syy on se,
että täti maksaa.

Tarkoituksena oli väsäillä fetalla täytettyjä lihapullia. Pysähdyimme matkallamme Helsingistä Mikkeliin Heila -nimisessä lähiruokakaupassa. Vaikka olin saada sydänkohtauksen pelkästä hintojen katselusta, niin päädyimme ostamaan Vuohitila Tähden fetatyyppistä salaattijuustoa. Kokemus oli positiivinen siitä huolimatta, ettei juusto vastannut käsitystäni fetasta muulla tavalla kuin valkoisella värillään. Koostumus oli jotain tavallisen juuston ja fetan välillä. Maku oli alkuun hieman makeahko, joka pienen pureskelun jälkeen muuttui suolaiseksi. Haluaisin päästä syömään ko. juustoa punaviinin kaverina. Lihapullissa tämä juusto oli joka tapauksessa nappivalinta.

Koska olen ynnännyt jo parikin reseptiä lihapullille eivätkä nämä poikenneet mitenkään radikaalisti edellisistä, en viitsi tässä toistaa itseäni. Ainut mainitsemisen arvoinen asia pulliin liittyen lienee tätini Stockmannilta ostama vuoden (epävirallinen) turhake, nimittäin lihapullasakset! Ihan totta. Jos joku oikeasti tarvitsee niitä saadakseen lihapullistaan saman kokoisia, niin suosittelen lopettamaan ruoanlaiton ja palaamaan sinne insinöörien ihmemaahan mistä on tullutkin.

En jaksaisi enää jaaritella enempää, joten tässä olisi resepti lihapullien kanssa tarjottuihin uunikasviksiin:

UUNIKASVIKSET VUOHENJUUSTOLLA

TARVITSET:

  • uunivuoka
  • leikkuulauta
  • veitsi
  • kulho
  • paistinpannu
  • lasta

  • vuohenjuustoa
  • oliiviöljyä
  • puolikas kesäkurpitsa
  • bataatti
  • 1 pkt miniluumutomaatteja
  • 2 porkkanaa
  • suolaa
  • mustapippuria
  • välimeren yrttimausteseosta

  1. Kuori porkkanat. Leikkaa ne ensin kahteen osaan, halkaise puolikaat neljään osaan pituussuunnassa. Kuullota hetki pannulla pienessä määrässä öljyä, mutta älä ruskista. Laita uunivuokaan ja uuniin n. 200 asteeseen keskitasolle.
  2. Pese bataatti. Jos haluat, voit jättää kuoret. Leikkaa se n. 1 cm paksuiksi viipaleiksi ja kuullota. Lisää porkkanoiden joukkoon uuniin. Anna bataatin ja porkkoiden olla uunissa n. 10 min.
  3. Leikkaa kesäkurpitsa samoin kuin bataatti, ja kuullota. Lisää vuokaan. Voit lisätä kasvisten joukkoon nyt hieman lisää öljyä ja kaikki haluamasi mausteet. 1 tl per mauste riittää. Kääntele kasvikset ja mausteet sekaisin.
  4. Leikkaa vuohenjuusto viipaleiksi (käytimme pötkönä saatavaa vuohenjuustoa, jota löytyy lähes kaikista ruokakaupoista) ja asettele ne kasvisten päälle. Laita vuoka takaisin uuniin.
  5. Kokeile porkkanoiden ja batattien kypsyyttä tikulla tai haarukalla n. viiden minuutin välein. Kun porkkanat ja bataatit alkavat tuntua sopivan pehmeiltä (tikku menee läpi) lisää halkaistut tomaatit ja anna paistoksen olla uunissa vielä hetki, jotta tomaatit lämpenevät.
  6. Tarjoile.


Kuvassa näkyvä valkoinen kastike on bulgarian jogurttiin tehtyä tsatsikia. Ohje oli vähän sävelletty tämäkin, sillä en kaupassa muistanut mitä kaikkea tsatsikiin tulee. Joten tässä se yksinkertaisin versio:

TSATSIKI:

  • raastin
  • kulho x2
  • kahvisuodatin
  • siivilä
  • esim. haarukka sekoittamiseen
  • puolikas kurkku
  • 2 prk bulgarian jogurttia
  • ripaus suolaa, hienonnettua mustapippuria, ½ tl juoksevaa hunajaa
  1. Laita siivilä kulhon päälle ja asettele suodatinpussi siivilään. Kaada jogurtti suodatinpussiin ja laita koko viritelmä jääkaappiin. Näin jogurtista valuu ylimääräiset nesteet pois. Anna valua vähintään puoli tuntia.
  2. Raasta kurkku toiseen kulhoon ja valuta ylimääräiset nesteet pois.
  3. Kaada jogurtista valuneet nesteet pois ja sekoita jogurtti kurkkuun ja mausteisiin. Anna maustua vielä jääkaapissa, mielellään tunti, mutta vähempikin riittää.

VINKKI: mikäli uunikasviksia jää yli (ja olit kuorinut kaikki kasvikset), niin tee niistä sosekeittoa. Halutessasi voit keittää pari kuorittua porkkanaa ja/tai bataattia lisäksi (kun porkkanat/bataatit ovat pehmeitä, kaada mittalasiin n. desi keitinvettä talteen ja lisää joukkoon liha- tai kasvisliemikuutio. Kaada loput keitinvedestä pois.) ja soseuta kaikki ainekset kattilassa  sauvasekoittimella mahdollisimman tasaiseksi.  
HUOM! jos kattila on teflonia niin soseuta kaikki erillisessä kulhossa!
Lisää soseeseen muutama ruokalusikallinen kermaa ja kiehauta sekoittaen. Anna jäähtyä hetki.
Halutessasi voit lisätä annoksen päälle vielä tsatsikia tuomaan kirpeyttä.




torstai 10. marraskuuta 2011

Viinapiru (Ja Igoriinan taikatemppu)

Mikään ei rauhoita krapulaista mieltä kuin synkkä aamumaisema etupihalla.
Krapula alkaa vihdoin helpottaa, ja aivoihin mahtuu muitakin ajatuksia kuin itseinho. Tosin pidän ehkä pullonkorkin kiinni vähän aikaa, jotta saan mielialani taas jokseenkin normaaliksi. Tai ainakin sillä mittapuulla mikä tähän asti on osoittautunut normaaliksi.
Sen sijaan kroppa kärsii edelleen. Olo on vetämätön, turpea ja herkkujen himoitseminen jäi päälle. Yritin kompensoida tätä kaikkea eilen tekemällä kanasalaattia, joka osoittautui sen verran herkulliseksi että itsekin yllätyin. Aikaa vain oli vähänlaisesti, sillä kello läheni jo puolta yötä kun viimein pääsin syömään, joten en ehtinyt ottaa kuvia tai kirjoittaa ylös mitään mitä tein. Joten ohje on melko suurpiirteinen. Ja kuten mainitsin, niin minulla oli kiire, joten menin siitä mistä aita on matalin, ostamatta kuitenkaan täysin valmista salaattia. Täytyy myös tunnustaa, että tarkoitus oli ostaa valmiiksi marinoitua kanaa, mutta jotenkin se käsi vain hakeutui sinne maustamattomaan pakettiin. Jouduin sitten hädissäni keksimään jotain millä saisi makua, ja niin se taikuri sitten hämmästyi itsekin temppuaan!

KANASALAATTI (olkoon sitten vaikka välimerellinen)

TARVITSET:


  • Kulho
  • Paistinpannu ja lasta
  • Leikkuulauta
  • Veitsi



  • broilerin rintafileitä
  • öljyä
  • 1 rkl tomaattipyreetä
  • 1 tl vihreää currytahnaa
  • suolaa
  • mustapippuria
  • basilikaa
  • rosmariinia
  • broilerimaustetta
  • sitruunamehua



  • friseesalaattia
  • pikku suolakurkkuja
  • mini luumutomaatteja
  • fetaa ja aurinkokuivattua tomaattia (öljyssä)
  1. Huutele kaikki vihannekset paitsi säilykkeet.
  2. Halkaise tomaatit pituussuunnassa, pilko suolakurkut pieniksi kuutioiksi, revi salaatti. Lisää ainekset kulhoon.
  3. Leikkaa fileet pieniksi (noin 1cm x 1cm) kokoisiksi kuutioiksi.
  4. Kuumenna tilkka öljyä pannulla täydellä teholla.
  5. Lisää öljyyn tomaattipyree ja fileekuutiot.
  6. Vähennä lämpöä ja paista kanoja kunnes saavat vähän väriä (älä polta!).
  7. Lisää muut mausteet ja paista kanapalat kypsiksi.
  8. Anna kanapalojen jäähtyä, lisää sitten salaattiin ja kaada päälle fetakuutiot ja haluamasi määrä öljyä kastikkeeksi.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Halloween 2011

Bileet tulivat ja menivät... Ne olivat luultavasti menestys, mutta täysin varma en voi olla, sillä en muista loppuillasta paljon mitään. Booli ainakin osoittautui tehokkaaksi. Reseptiä en osaa tähän antaa, mutta muistelisin taikaliemen sisältäneen votkaa, omenamehua, omenalikööriä ja vissyä.


Karkkimadot omppujen sisällä oli kaunis näky, mutta
muutaman tunnin päästä madot olivat alkaneet sulaa.
Tarjolla oli vaikka ja mitä, pääpaino oli sanassa sokeri. Vatsa on edelleen kipeä kaikesta siitä hiilihydraattien määrästä, mutta olihan se sen arvoista.

Tein myös elämäni ensimmäiset kuppikakut. Koristeet tuli väännettyä ystäväni Kian kanssa pienehkössä kiireessä, mutta hyviä niistä tuli silti.







 TARVITSET:

  • Leivosvuokia tai leivospelti
  • Desimittoja
  • Yleiskone 

  • tai

  • Kulho ja
  • Sähkövatkain




VALTAVAT kuppikset
  • 100 g voita
  • 2 dl maitoa
  • 2 kananmunaa
  • 1,5 dl sokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 4 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1 tl kaakaojauhetta
  • 1 tl sitruunamehua
  • ripaus suolaa
  • hilloa

Taikinaa riittää n. 8:aan kuppikakkuun.


  1. Ota kananmunat huoneen lämpöön hyvissä ajoin ennen taikinan tekoa. Jääkaappikylmä muna ei vaahtoudu hyvin. Kuumenna uuni n. 175 asteeseen.
  2. Sulata voi mikrossa tai kattilassa. Anna jäähtyä hetki.
  3. Vaahdota munat, sokeri ja vaniljasokeri kulhossa tehosekoittimella tai yleiskoneessa.
  4. Lisää maito voisulaan ja kaada seos sitten muna-sokerivaahdon sekaan.
  5. Sekoita loput kuivat aineet keskenään ja kaada sitten taikinan sekaan. Lisää sitruunamehu.
  6. Täytä vuoat hieman yli puoleen väliin ja paista uunin keskitasolla n. 20 minuuttia. Voit testata kypsyyttä välillä työntämällä hammastikku leivoksen keskelle. Jos tikku takertuu kiinni, ei leivos ole vielä valmis.
Anna leivosten jäähtyä huoneenlämmössä hetki. Leikkaa sitten leivoksesta "hattu" pois ja  koverra pikkulusikalla sisustaa pois. Täytä leivokset haluamallasi hillolla.

KUORRUTE:

TARVITSET:

  • Kulho
  • tehosekoitin
  • desimitta
  • pursotin tai leivinpaperia

  • 1 kananmunan valkuainen
  • 3 dl tomusokeria
  • 1 tl sitruunamehua

Vaahdota kananmunan valkuainen kovaksi vaahdoksi. Vaahdon pitäisi pysyä paikallaan kulhossa vaikka sen kääntäisi ylösalaisin. Vatkaa joukkoon tomusokeri ja sitruunamehu. Kaada kuorruten pursottimeen tai taiteile sellainen leivinpaperista ja pursota leivosten päälle. Anna kovettua.

Kokeilimme myös Outin ja Kian kanssa tehdä itse amerikkalaisten rakastamia candy coneja. Koska maissisiirapin hankkiminen osoittautui liian haastavaksi, kaivelimme esiin reseptin jossa karkit oli tehty vaahtokarkeista ja tomusokerista.
Kokemus oli vähintäänkin mielenkiintoinen.
Alkuperäinen ohje löytyy täältä.
Makuna kokemus... ei ehkä hyvä sellainen
 Ehkä jaksan jossain välissä kääntää ohjeen suomeksikin. Puolitimme ainesosien määrät, ja tuloksena oli kipollinen karkkia.