sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Muista pyhittää lepopäivä.


Olen pikkuhiljaa alkanut oppia syömään sushia. Kaikkein villeimmät katkaravunpyrstönigirit eivät vielä mene kurkusta alas, saati edes suuhun asti, mutta perusmakit ja lohinigirit kyllä. Joten, koska eilen illalla aloin taas haaveilla sushista, päätin tänään kääriä hihat ja ryhtyä tuumasta toimeen. Mikä sen parempi päivä uusille ruokakokeiluille kuin kiireetön sunnuntai. Tai ainakin se on hyvä syy pakoilla muuttokiireitä.
Aiemmin olen kerran katsellut kun muut tekee itse sushia, mutta piti silti vähän selailla internetin ihmeellistä maailmaa kunnes löysin pätevät ohjeet tällaiselle tumpeloaloittelijallekin. Lähikaupasta löytyi tarvittavat ainekset (Blue Dragonin sushikit on oikeasti ihan näppärä, sisältää maton, puikot, soijaa, wasabia, riisin ja etikkaseoksen), mutta kalaosastolla tapahtui hetkellinen jäätyminen. Valintaladon lohivalikoima koostui lähinnä erilaisista graavilohista ja lämminsavulohista. Kaksi pakettia lohimedaljonkejakin löytyi, mutta jotenkin aloin pelätä kylmäketjun katkenneen, ja päädyin ostamaan kylmäsavulohta. Makeissa ratkaisu toimi hyvin. En sitten tiedä kuinka moni japanilainen sushisamurai teki juuri harakirin.

Mutta täytyy sanoa, olen aika tyytyväinen näpertelyihini. Reseptiä en ainakaan vielä tänne ynnäile, sillä tein aika pitkälti Blue Dragonin Sushikitin ohjeita ja http://www.sushireseptit.net/index.html -sivuston neuvoja noudattaen. Joten kunnia niille joille kunnia kuuluu, mutta muutaman kuvan jaan tässä itsetyytyväisyydessäni. Sitten isosisko tuli ja pilasi kaiken kommentoimalla lärvärin kautta, että onpas hieno angybirdskakku. Haistakoon.

Mutta mitä olisi hyvä ruoka ilman jälkkäriä. Rullailusta innostuneena päätin kokeilla pannarista tehtyä kääretorttua. Aasialaisesta teemasta innostuneena raiskasin pannaritaikinan kookosmaidolla. En sitten tiedä aiheuttiko se nihkeän kohoamisen vai oliko munia liian vähän vai mikä mätti. Pohjasta tuli, no, litteä kuin pannukakku. Mutta kuinka ollakaan, maku ja koostumus osoittautuivatkin erittäin passeliksi tarkoitukseensa. Jotta resepti olisi helpompi kategorisoida, teen siitä erillisen merkinnän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti